Katsaus Paperiliiton Tampereen osaston 4:n alkuvaiheista nykyaikaan

Ammattiosaston puheenjohtaja Jukka Närhin avauspuhe osaston 100-v juhlassa 17.5. 2008:

Osa kattohuopatehtaan työntekijöistä järjestäytyi ensi kertaa v. 1905, jolloin perustettiin Tampereen Paperiteollisuustyöväen ammattiosasto eli Tampereen paperi-, massa- ja pahvityöntekijöiden ammattiosasto, sittemmin se tunnettiin Paperiliiton osastona nro1.

Kattohuopatehtaan oma ammattiosasto perustettiin koeäänestyksen jälkeen 16.toukokuuta1908. Se sai liitosta numerokseen 34. Osaston numero vaihtui vuosien varrella vielä pariin otteeseen. Osaston ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Eino Rissanen.

1910-luvulla Paperityöväenliiton johto oli tamperelaisenemmistöistä. Liiton sihteeri Emil Viljanen, liittotoimikunnan puheenjohtaja Eino Rissanen ja liiton taloudenhoitaja Anton Valli olivat kattohuopatehtaan ammattiosaston jäseniä. Osastomme vaikuttajiin kuului kymmenluvulla myös mm. puheenjohtajana toiminut K.A. Koskinen. Koskisen kohtaloksi koitui vuoden 1918 kansalaissota, jonka taisteluja käytiin konkreettisesti myös kattohuopatehtaan alueella. Rissanen vangittiin, mutta hän selvisi hengissä, Valli katosi tietämättömiin. Viljanen toimi kansalaissodan jälkeen Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtajana ja yhden kauden kansanedustajana.

20- ja 30-luku olivat ammattiyhdistystoiminnan kannalta vaikeaa aikaa. Jo muutenkin pieniä palkkoja pienennettiin entisestään. Tältä kaudelta toimijana on ehdottomasti nostettava esiin osastomme ensimmäinen ja tähän asti ainoa naispuheenjohtaja Kaisa Hiilelä. Hiilelä toimi myös pitkään liiton sihteerinä ja taloudenhoitajana. Hän toimi myös kansanedustajana vuodesta 1930 vuoteen 1958. Nykyään Mikko Kuoppa jatkaa perinnettä valtiopäivämiehenä kolmantena osastomme jäsenenä.

1920-luvulla osastomme oli Sellu- ja paperityöväenliiton osasto nro 33.

Vuonna 1930 liitossa tapahtuneiden suurten muutosten jälkeen osastomme numeroksi tuli tuttu nelonen.

Sota-aikana tehdas oli käynnissä - pääosin naisvoimin. Sodan jälkeen osaston jäsenmäärä nousi kasvuun. Ammattiosaston merkittävin toimija oli tuolloin pitkäaikainen pääluottamusmies Vilho Hassinen. Hän oli värikäs persoona, mutta ennen kaikkea taitava neuvottelija, jonka työn vaikutuksista voidaan vielä nykyäänkin nauttia.

Takolaisuudesta kasvoi 50- ja 60 -luvuilla käsite, joka on merkinnyt enemmän kuin tietyssä tehtaassa työssäoloa. Tätä radikaalin merkityksen saanutta käsitettä useasti kirosivat niin pääomapiirit kuin ay-poliitikotkin.

1960-luvun alku oli jälleen hajaannuksen aikaa, mutta vuosikymmenen loppupuolelta lähtien alkoi ay-liike muodostua sellaiseksi, minä me nykypäivän toimijat sen tunnemme.

Aaltopahvitehdas sai uudet nykyaikaiset toimitilat v. 1971 Lielahdesta. Tehtaalle luotiin oma luottamusmiesorganisaatio. Sen ensimmäisenä ja tähän asti kauemmin toimineena pääluottamusmiehenä aloitti Heikki Ilomäki.

1970- ja 80-luku olivat lakkojen aikaa. Kartonki- ja aaltopahvitehtaan yhteenlaskettu lakkotuntien määrä oli heti toisena Nokian osasto2:n jälkeen. Myöhemmin lakkojen määrä pieneni oleellisesti lakkosakkojen myötä.

1990-luvun rakennemuutos teollisuudessa näkyy erittäin konkreettisesti tässä tilassa, mihin olemme nyt kokoontuneet - entiselle Tampellan alaverstaalle.
Osastomme sai uusia jäseniä lakkautetuilta tehtailta niin Santalahden paperitehtaalta, Mäntän sellutehtaalta kuin Nokian aaltopahvitehtaaltakin.

1990-luvun alkupuolella solmittu kehityssopimus mahdollisti kartonkitehtaan toiminnan jatkuvuuden Tammerkosken rannalla.

Vuosikymmenten saatossa tehtaan nimi oli vaihtunut Kattohuopatehtaasta Tako Oy:ksi, oli Serlachiusta ja Metsä-Serlaa. Sitten perustettiin M-real. Se myi aaltopahviteollisuutensa ruotsalaislähtöiselle SCA:lle. Fyysisesti toimimme pienellä alueella, mutta henkisesti työkenttä on laajentunut valtavalla harppauksella suurten monikansallisten yhtiöitten myötä. Kansainvälisyys näkyy mm. siten, että pääluottamusmiehet osallistuvat kokouksiin joita käydään eri maissa.

2000-luvun merkittävimpiin tapahtumiin kuuluu vuoden 2005 seitsemän viikon työtaistelu.
Koko paperiteollisuutta koetellut sodan jälkeen pahin rakennemuutos on osastossamme näkynyt voimakkaana työpaikkojen vähenemisenä.

Ammattiosaston perustamisesta kertovassa lehtiartikkelissa on loppukaneettina lause:" Toimikaamme pontevasti, että osastomme täyttää kunnialla sijansa muiden osastojen ja Suomen köyhälistön riveissä". Nykyisin paperiteollisuuden työväestö ei enää kuulu köyhälistöön - kiitos siitä aiemmin toimineille tovereille. Pontevuutta tarvitaan yhä, jotta toiminta jatkuisi vielä toisenkin vuosisadan.