Historiaa Paperiliiton Rauman osastosta P42

Metsiemme puuvaroja hyväkseen käyttävää teollisuutta syntyi runsaasti jo 1900-luvun taitteessa. Teollistumisen vaihe maassamme oli varsin nopeaa sen jälkeen, kun paperin raaka-aineeksi ryhdyttiin valmistamaan selluloosaa sulfiitti- tai sulfaattimenetelmällä. Näin puunjalostusteollisuutemme nousi avainasemaan. Tästä luonnollisesti oli seurauksena teollisuustyöväestön huomattava kasvu kehnoihin työolosuhteisiin, joissa vapaa-ajat ja palkat olivat lähes olemattomia ja joissa työnantajat yrittivät sitoa työntekijänsä lähes omaisuuden luontoisesti laitoksiin. Vaikkei ammattiosastoja tuolloin ollut, niiden syntymiseksi heitetty siemen iti nopeasti.

Raumalla puunjalostuksen aloitti Vuojoki Gods sahaustoiminnalla 1912. Sellutehtaan rankentamispäätös tehtiin 1916 ja se käynnistyi 1920. Ensimmäisen vuoden tuotanto oli 8.686 tonnia. Yhtiön nimi muuttui Rauma Repola Oy :ksi 1952.

Ensimmäinen paperiammattiosasto on perustettu Tampereella kesällä 1905 ja suurlakon vaikutuksesta ammattiosastoja syntyi nopeassa tahdissa kautta maan. Useimmat ammattiosastot liittyivät alaosastoiksi paikkakuntiensa työväenyhdistyksiin. Jo seuraavana vuonna paperialan ammattiosastoja oli niin paljon, että voitiin pitää Paperiliiton perustava kokous. Paperiliiton tavoitteena oli tuolloin mm. 8-tunnin työpäivä ja sunnuntaityön lopettaminen.

Paperiliiton Rauman osasto n:o 42 r.y:n perustava kokous pidettiin 12.5.1937 työvaentalo Soihtulassa. Ammattiosaston perustajajäseninä oli vain kuusi rohkeaa Rauma Wood Ltd:n sellutehtaan työntekijää; Jarl Narkko (puheenjohtaja), Eino Jyrkäs (sihteeri), Eino Liukko (rahastonhoitaja) sekä muina jäseninä Mikko Teinilä, Hilja Leino ja Irja Saarinen.

Alku oli hankalaa ja perustava kokouskin oli pidetty salassa työnantajalta. Tämä kuvastaa sen aikaisia poliittisia olosuhteita.

Ammattiosastolla on kuitenkin juurensa jo 1920-luvulla. Vuonna 1925 perustetun Sulfiittityöntekijäin ammattiosaston ay-veteraanien suuriarvoinen työ antaa Paperiliiton Rauman osasto n:o 42:n toiminnalle kuuluvan oikean taustan. Tuo silloisen Paperiliiton alainen ammattiosasto ehti toimia vain viisi vuotta. Se jouduttiin lopettamaan maassamme vallitsevan "oikeistoterrorin" synnyttämän tilanteen johdosta. Edetessä 1930-lukua työpaikkaterrori menetti otettaan, SAK perustettiin ja uusi Paperiliitto oli koonnut hengissä olevat paperiosastot riveihinsä. Sota-aikana ay-toiminta oli jälleen vaarassa tyrehtyä kun valtaosa jäsenistä joutui rintamalle.

Paperiliiton Rauman osasto n:o 42 r.y:n perustamisnumerona oli aluksi 37, joka osaston perustamisvuonna liiton toimesta muutettiin nykyiseksi. Tuon alkuperäisen, vuonna 1925 perustetun ammattiosaston saavutuksista mainittakoon vieläkin hyvin toimiva sairaskassa Sampas. Työntekijät olivat tehneet yhtiön johdolle esityksen sairaus- ja hautausavustuskassan perustamisesta. Sampas aloitti toimintansa 15.6.1926. Nykyisen osaston alkuvaiheilla työntekijöiden passiivinen järjestäytyminen johtui siis lähinnä työnantajan kielteisestä suhtautumisesta ay-toimintaan. Sotien jälkeen, kun miehet palailivat työpaikoille, alkoi osaston toiminta vilkastua ja jäsenmäärät kasvaa. Luottamusmiesjärjestelmä alkoi muotoutua vuonna -41 ja Paperiliiton ensimmäinen työehtosopimus syntyi vuonna -45, joka vaikutti taas jäsenmäärien nousuun.

Ikäviltäkään asioilta Raumalla ei ole vältytty. Vuonna 1920 käynnistyneellä sellutehtaalla tapahtui 5.11.1947 kohtalokas klooriräjähdys. Yhdeksäntoista työntekijää menehtyi. Tämä valitettava tapaturma kuitenkin vauhditti työntekijöiden vaatimuksia työturvallisuuden parantamiseksi. SAK:n uhattua yleislakolla useita kertoja saadakseen ay-liikkeen vaatimuksille pontta, jouduttiin uhkaus toteuttamaan vuonna 1956 kun neuvottelut ajautuivat karille vaadittaessa yleistä palkankorotusta.

Kesäkuun 27 päivä vuonna 1969 Raumalla käynnistyi pari vuotta aikaisemmin rakentamaan aloitettu paperitehdas ja toinen paperikone vuonna 1971

Vuonna -70 Rauman tehtaalla aloitettiin kausipalkkakokeilu, joka muutamien muutosten jälkeen on vakiintunut käytännöksi. Vuonna 1972 osaston toiminta sai aikaiseksi työväenlehtiseteli käytännön. Vastaavan päätöksen vuonna -77 teki myös Paperiliiton liittokokous. Vuodesta 1974 mainittakoon osaston kesäpaikka Taunolan hankkiminen ja työmaanruokala ATRO OY:n toiminnan aloittaminen. Nykyään ATRO OY ei ole enää toiminnassa.

Vuonna 1976 ammattiosaston jäsenmäärä ylitti 1000:n rajan, joista naisia oli 200. Kolmannen paperikoneen rakennusvaihe antoi työtä 1500:lle eri alojen työntekijälle ja käynnistyessään vuonna -80 se toi tehtaalle 130 uutta työntekijää.

Heinäkuussa -79 astui voimaan YT-laki.

Vuonna -83 ammattiosasto hankki käyttöönsä pienoislipun. Ensimmäiset pöytästandardit luovutettiin mm. ammattiosaston perustajajäsenille Jarl Narkolle, Eino Jyrkäkselle ja Hilja Leinolle. Omat toimitilat ammattiosastolle hankittiin vuonna -85 Riekkopolku 4:stä. Samana vuonna yhtiö otti käyttöön uuden työterveysaseman, jonka rakentaminen oli aloitettu ammattiosastojen esityksestä.

Ensimmäisten Pienoislippujen luovutustilaisuus 1983

Vuonna 1991 Rauma Repola Oy ja Yhtyneet Paperitehtaat Oy sulautuivat yhteen. Nimeksi tuli Yhtyneet Paperitehtaat Oy. Tämän seurauksena Rauman sellutehtaan- ja sahan toiminta lopetettiin joulukuussa 1991. Lopetuksen johdosta sellutehtaalta hävisi 300 työpaikkaa ja sahalta 150 työpaikkaa. Sellutehtaan vuosituotanto oli lopetettaessa 200.000t.

Vuonna 1996 käynnistyi Metsä-Rauman sellutehdas (nyk. Metsä-Fibre), 9.10.1995 sinne perustettiin Paperiliiton osasto 8. Lisäksi Raumalla toimi aikaisemmin Paperiliiton osasto 56, joka edusti jäseniä jotka olivat työssä Länsi-Suomen Konserni Oy:ssä Satatuotteella.

Yhdeksänkymmenluvulta näihin päiviin tultaessa Rauman tehtaalla on solmittu pidempiaikaisia paikallisia sopimuksia ja tämä on mahdollistanut hyvän ansiokehityksen. Paikallisen sopimisen kautta on Rauman tehtaalla mm. siirrytty työryhmätyöskentelyyn ja toteutettu palkkausjärjestelmän rakenneuudistus. Raumalla on tehty ammattiryhmittely ja tehtaalla on käytössä työntekijöillä yksi yhteinen palkkaportaikko. Ammattitason määrityksessä vaikuttavat osaaminen ja käytettävyys.

Vuona 1998 yhtiö starttasi Rauman tehtaalla jo neljännen paperikoneensa. Uuden koneen myötä tuli 150 uutta työpaikkaa.

UPM Rauman tehdas on tänä päivänä yksi maailman suurimmista paperitehtaista. Lisäksi tehtaalla toimii sellua jalostava RaumaCell. Henkilökuntaa on yhteensä noin 650 henkilöä. Työntekijöitä vakituisessa työsuhteessa oo noin 650. Ammattiosaston jäsenmäärä on lähes 1100, joista naisia on noin 200.

Tämä tarjoaa ammattiosastollemme laajan toimintakentän työntekijöiden etujärjestönä.Tänä päivänä ammattiosastomme järjestäytymisaste on sata prosenttia ja siinä aktiivisesti itse toimivia runsaasti. Mainittakoon vielä, että Rauman tehtaalla on hyvät ja toimivat neuvottelu- ja henkilöstösuhteet.

Toiminnassa tarvitaan perinteiden kunnioittamista mutta myös vahvaa uudistumista. Määrätietoisella kouluttautumisella ja aktiivisella osallistumisella voimme ammattiosastona säilyttää ja kehittää asemaamme työntekijöiden työolojen- ja hyvinvoinnin parantajana. Uusia haasteita toiminnalle tuo paperiteollisuuden lisääntyvä kansainvälistyminen ja yhteiskunnan arvopohjan oikeistolaistuminen. Perinteisen edunvalvonnan ohelle on noussut laajempia näkökantoja vaativia asioita. Ikärakenteiden muuttuessa pidämme tärkeänä tiedon siirtymisen nuoremmille sukupolville.

Puolan Kansantasavallan valtakunnanneuvoston puheenjohtajan Edward Ochabi'in vierailu Rauma-Repola Oy:n Rauman tehtailla 3.7.1965

Presidentti Ochab ojensi työntekijöille muistolahjaksi kristallimaljakon, jonka vastaanotti pääluottamusmies Jaakko Eteläaho. Mukana puheenjohtaja Tauno Matula (va.,) ja presidentti Urho Kekkonen (oik.)