Perustettu vuonna 1914.

Toiminnan alkuaikoihin liittyivät olennaisesti ensimmäisen maailmansodan mullistukset Euroopassa sekä Suomen Kansalaissota. Ensimmäiset 30 vuotta toisen maailmansodan päättymiseen saakka olivat toiminnallisesti hyvin vaikeita. Suomessa vallinnut oikeiston ja työnantajien ylivalta ja ajoittainen terrori mm. Lapuanliike aiheuttivat työntekijöissä pelkoa liittyä ammattiosastoon. Usein työnantajat erottivat sellaisia työntekijöitä, jotka kuuluivat ammattiosastoon. Osaston toiminnassa näkyivät suomalaisen yhteiskunnan muutokset ennen toista maailmansotaa.

Toisen maailmansodan jälkeen 1945 ammattiosaston toiminta lähti hyvin ripeästi voimistumaan. Vuoden aikana osastoon liittyi lähes 600 uutta jäsentä. Sodan jälkeiset vuodet olivat Suomessa poliittisesti levotonta aikaa. Ammattiosastoissa käytiin kovia kiistoja vallasta sosiaalidemokraattien ja kommunistien välillä. Osaston kokoukset olivat usein kiihkeitä, saattoivat kestää koko päivän ja lähes kaikista asioista äänestettiin.

1950-luvulle tultaessa toiminta laajeni ja kehittyi entisestään. Perustettiin mm. naisjaosto, jonka toiminta lähti heti vireästi käyntiin. Naisjaosto järjesti monimuotoista toimintaa, mm. opinto- ja koulutustapahtumia, erilaisia retkiä ja illanviettoja.

1960-luvulla osastoon perustettiin nuorisojaosto, joka heti alusta asti lähti viemään erilaisia asioita eteenpäin. Eräs ensimmäisiä esityksiä osaston toimikunnalle oli rantapaikan hankkiminen osastolaisten käyttöön.

Merkittäviä uusia toimintamahdollisuuksia toi 1971 syksyllä valmistunut osaston rantakiinteistö Pyhäjärven rannalle Myllyojanlahden viereiseen niemeen. Rakennushanke oli alun alkaen kova ponnistus osastolle sekä taloudellisesti että työnä, tehtiinhän se suurelta osin talkootyönä. Rakennus sai nimekseen Rantapirtti. Näin mahdollistui osastolaisten laajamittainen vapaa-ajanvietto saunomisineen  sekä monipuolinen järjestötoiminta. Aluetta on jatkuvasti kehitetty ja siitä on muodostunut ammattiosaston vapaa-ajantoimintakeskus, jota monet muut järjestöt vuokraavat käyttöönsä.

1980-luvulla osasto päätti hankkia käyttöönsä toimitilat, jossa voitaisiin säilyttää kokouspöytäkirjoja ym. omaisuutta sekä pitää kokouksia. 1982 Ahlströmiltä saatiinkin vastikkeetta käyttöön paperitehtaan viereinen omakotitalo, joka ristittiin Seiskalaksi.

1990-luvulla osasto joutui uudelleen toimitilan etsintään, kun Ahlström alkoi vaatimaan vuokraa käyttöön antamistaan tiloista, jotka olivat muutoinkin kelvottomassa kunnossa. 1996 löytyikin ostettavaksi sopiva, entinen kerhohuoneisto elokuvateatterin viereisen kerrostalon alakerrasta. Huoneisto kantaa myös nimeä Seiskala.

2000-luvulla Suomen paperiteollisuudessa tapahtui muutos huonompaan, ja toinen toistaan seuranneet yt-neuvottelut koskettivat myös osastomme jäseniä. Lomautuksilta ja irtisanomisilta ei vältytty, ja lisäksi Eurassa toiminut pakkausalan yritys Wipak Avans suljettiin yt-neuvottelujen päätteeksi joulukuussa 2012. Wipak Avans Oy perustettiin Avanspack Oy:n nimellä vuonna 1989. Se tuli osaksi Wipak-ryhmää vuonna 2007.

2014 osastomme täytti kunnioitettavat 100-vuotta!

Kesäkuun lopulla 2015 hiljeni Kauttuan paperitehtaan viimeinen Ahlströmin paperikone, mm. maalarinteipin pohjapaperia valmistanut PK4.